sunnuntai 1. syyskuuta 2013
Viime päivityksessä kerroin, että aion seuraavaksi kertoa Turku reissustani.
Isosiskoni Marianne asuu Turussa, käyn siellä n. 1-3 kertaa vuodessa. Heinäkuun lopulla päätin mennä sinne viikonlopuksi. Mitään suurempia suunnitelmia ei ollut mitä tekisimme, mutta tulihan tuota tehtyä vaikka mitä mukavaa siskon kanssa!

Seuraavat kuvat ovat ensimmäiseltä päivältä. Friday. Lähdin perjantaina aikaisin junalla ensin Jyväskylään, josta matka sitten jatkui Onnibussilla kohti Turkua. Matka oli pitkä, mutta tosiaan sen arvoista.(Halvemmallakin pääsin) Turkuun on aina ihana mennä ja yhtä haikeaa joka kerta sieltä myös lähteä.


Ravintolalaivoja Jokivarressa.

Italialaista jäätelöä Jokirannalla! Makuna ananas ja Hazzelpähkinä. (Muistaakseni.)

Syötiin siskon kanssa molemmat ensimmäistä kertaa sushia sushiravintolassa!
Oli ihan hyvää ja kyllä nälkäkin noilla lähti!

Illan päätteeksi Marianne valmisti Mansikka Margaritan. NAM!


Second Day. Saturday.

Jokivarren rannalla nauttimassa siskon seurasta, auringosta ja herneistä. <3

Turku Lookkini. Ihastuin siskon hellehattuun, yritettiin löytää minullekin samanlaista 
Turun torilta, mutta ei löytynyt. Sainpa onneksi lainata hattua helteellä. 

Pehmikset Jokivarrella.

Tutustuttiin myös vesipyssy kokoelmaan.

Löysin kirpputorilta tällaisen hellemekon! Tällä lookilla kohti lauantaipäivän kohokohtaa, Jukuparkkia!
Päivä sattui olemaan onneksi hyvin helteinen ja kuuma, vesiliukumäet virkistivät hyvin!
Iltalipulla mentiin, joka maksoi 15e.

Jukupark.

Kaikista pahin ja PARAS vesiliukumäki. Yhtäkkiä tulee äkkijyrkkä pudotusmäki joka myös tuntuu mahassa! Mentiin tämä ihan ensimmäisenä, ja ainakin kolme kertaa illan aikana.

Siskon valmistama appelsiini drinkki.

Myöhään yöllä nautin tällaisen soijahampurilaisen sellaisesta paikasta kuin VEGEMESTA. Kyllä maistui
Tämän jälkeen menimme Turun klubille katsomaan KivesKiveksen keikkaa. Vaikka väsytti siinä vaiheessa iltaa, oli kiva nähdä silti KivesKives!

The Last Day...
Viimeisenä päivänä nukuimme pitkään, menimme kävelylle ja venyttelimme ihanan niittykummun luona. Söimme pitsaa siskon asunnon lähellä olevassa pizzeriassa ja teimme ennen lähtöäni lettuja.

 Päivän kruunasi ranta, jossa kerkesimme olla tunnin. Uimme ja otimme aurinkoa minkä ehdimme. Mieleni taisi jäädä sinne rannalle, en olisi millään halunnut lähteä Turusta ja rannalta kohti Varkautta..

Viimeinen päivä oli vaikea että haikea. Viikonloppu meni liian nopeasti ja vietin niin ihanaa aikaa siskon kanssa että olisin halunnut jäädä sinne. Junamatka kului hitaasti, sillä olin niin surullinen lähdöstä. Varkaudessa minua muistuttaa vain äiti ja sain Turun reissun aikana unohtamaan kaikki ikävät tapahtumat. Hirvittävin junamatka ikinä.

Suunnitelmissa on syksyllä mennä jopa viikoksi Turkuun, sillä tällä hetkellä olen työtön työnhakija.  Jälleen. Tällä kertaa se tuntuu erittäin hyvältä, en jaksa keskittyä tällä hetkellä mihinkään töihin, saati miettiä tulevaisuuttani. Opiskelisinko vielä joskus lisää media-alaa vai jotain muuta, vai mitä teen. Katsotaan mitä keksitään, mutta kaikki ajallaan. Nyt täytyy hoitaa muutamia Wanuvan asioita, sillä vuoden lopulla minut viimeistään PAKKOEROTETAAN. Ikä tulee vastaan, olenkohan jo seitsemän vuotta ollutkin jo Wanuvan toiminnassa..? Ei pysty muistamaan.

Lisäksi suunnitelmissa on lähteä Tukholmaan tapaamaan mummia. Toivottavasti nämä matkasuunnitelmat onnistuvat, tuntuu että tarvitsen niitä. Hetkeksi edes pois Varkaudesta.










lauantai 17. elokuuta 2013
Vaikka tämän kesän muistankin ikävänä, kuuluu siihen myös huvittelua ja ihania reissuja. Kävin kesäkuun lopulla Ollin, Marjuka ja Artun kanssa Tampereella FunParkissa sekä Särkänniemessä ( VIHDOINKIN !!!). Olen siis kuutosluokasta asti odottanut että pääsisin Särkänniemeen, sillä ala-asteella kun kävin, olin liian lyhyt hurjiin laitteisiin. Ja en pettynyt, oli se tornado ehdottomasti paras sitten Tyrskyn. Ja delfiinit hurmaavat kuten aina, telkkarissakin. Sinä päivänä tunsin olevani lapsi jälleen ja ihan innoissaan kaikesta mitä vaan eteen tuli!
FunParkkiin lähdimme siksi että Marjukka oli voittanut liput, niin pakkohan ne oli sitten käyttää. Tajusimme jonossa että tämähän on selvästikin enemmän lapsille, mutta kyllä sieltä muutama hauskakin laite löytyi meidän makuun... FunPark on siis sisätiloissa, ja siellä kun on paljon ihmisiä yhdessä tilassa ilma käy ahtaaksi. Ulkopuistoon ei päästy vesisateen vuoksi.




Minä ja Marjukka lentosimulaattorissa. Otettiin vaihtoehdoista vuoristorata. Hieman lämmittelyä seuraavaan päivään, ennen Särkänniemeä.

 FunParkin hauskin peli. Piti ampua.. rosvojako ne oli? Ja jos ampui naisen, sai miinuspisteitä. 

 Funparkin jälkeen tutustumaan Tampereen yöelämään... vai mitenkä? Etsimme sopivan edullista baaria varmaan 1,5h, kunnes löysimme sopivan.
 Yövyimme Tampereella Omenahotellissa, ja mehän etsimme pitkään sopivaa baaria ja kaukaa. Kun tulimme takaisin hotellia päin, huomasimme Ale-baarin. Ja sehän oli tosi kiva paikka, ja hyvät hinnat. Otin viimeiseksi juomaksi sinä iltana Baileys kaakaon kermavaahdolla.. HUH! Oli aika tuhti.



 Tyrskyssä.

Tykkimäki! ... Eikäku Tukkijoki. Heräsimme aamulla aikaisin ja kävelimme suoraan kaikkiin vesilaitteisiin, Koskiseikkailuun ja sitten tietysti tähän. Kuvasta tuli loistava ja pakkohan se oli muistoksi ottaa!

Koska keli oli aamupäivästä harmaa ja sateinen, ei jonoja ollut. Paitsi sitten iltapäivästä kun sää selkeni, alkoi ihmisiä tulla ja jonoja olemaan. Mihinkään ei tarvinnut kuitenkaan jonottaa onneksi ikuisuuksia... :) Jäimme Särkänniemeen hieman pidempään alkuperäisestä suunnitelmasta, koska kun lipusta on maksettu hyvä hinta, kyllähän sen edestä pitää laitteissakin käydä! Onnistunut reissu kerrassaan!

Kello rientääkin jo niin paljon että on pakko lopettaa tältä erää. Ensi viikolla koittaa Wanuvarock ja TCR -tapahtuma Hertunrannassa. Olen siis hyvin kiireinen tulevina päivinä. Pitää olla kokoamassa, molemmissa tapahtumissa töissä sekä purkamassa. Sitten koittaakin viimeinen viikko töissä ja syyskuussa mietitään tulevaisuuden suunnitelmia. Ja lisää Wanuvan juttuja myös. 
Seuraavaksi aion päivittää viikonlopustani Turussa. Nyt ruokaa, sitten saunaan ja elokuvaksi on tänä iltana valittu Pilvikartasto! Jospa mieli siinä rauhottuisi... 

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013
Kukkia äidin haudalta. Hautajaiset pidettiin 20.07.2013 Luttilan hautausmaalla,Varkaudessa. Äiti sairastui syöpään alkuvuodesta ja vei lopulta viimeisetkin voimat.


"Sydän lämmin ei syki enää, muisto kaunis iäti elää."


Nuku äiti unta rauhaisaa. Ikävä ja suru on suuri, jokapäiväistä. Kiitos ihanista, lämpimistä muistoista. Olit maailman paras äiti, en pysty myöntämään sitä, että tästä lähtien on elettävä ilman sinun läsnäoloasi, ääntäsi, halauksiasi ja huolenpitoasi.  

Arkkua laskiessa hautaan lauloimme laulun "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie". Siitä kappaleesta tulee äiti aina mieleen.

Samuli Edelman - Suojelusenkeli (Maan  korvessa kulkevi lapsosen tie).



Juha Metsäperä - Äiti

Välillä unohdan että tämä on tapahtunut. Lähinnä näen unta että äiti elää, on kamalaa herätä aamulla todellisuuteen. Mutta joka päivä on mielessä se, ettei äitiä enää ole eikä hänelle voi enää soittaa. Tämä on tuskaista, sillä olin hyvin läheinen äidin kanssa ja vaihdoimme kuulumisia viikoittain, joskus päivittäin. Muistan mukavat lenkkeilyt äidin kanssa, mattopesut, shoppailut ja kuinka äiti aina oli tukena ja muistutti että kaikki kyllä järjestyy. Äidille pystyi kertomaan kaiken. Nyt kun ei ole äiti enää täällä eikä huolehtimassa, se alkaa ahdistamaan. Ei kuolemaa voi koskaan ymmärtää eikä siihen voi valmistautua. IKINÄ.
Vaikka toiset kokevat äidin lähdön helpotuksena, itse en koe sitä niin. Rehellisesti sanoen. Ymmärrän toisaalta sen, että äidin tuska on nyt ohi ja hänellä on nyt (ehkä) hyvä olla. Mistä sen tietää varmaksi...

Tunnen katkeruutta. Miksi näin piti käydä ja miksen saanut lisää yhteisiä muistoja tulevilta vuosilta? Miksi äiti riistettiin meiltä jo nyt? Miksei äiti saanut elää vanhaksi asti?
No turha niitä on miettiä, tapahtunutta ei voi muuttaa. Ja tässä vaiheessa tuntuu siltä, ettei kultaiset muistot helpota oloa, pikemminkin pahentaa. Niin miten suru surraan oikein?

 Päivä vain ja hetki kerrallansa. Suruvuosi alkaa. Äiti, sinua syvästi kaipaan. 


maanantai 15. heinäkuuta 2013
Lyhyesti viime viikkojen kuulumisia, jottei kukaan vain kuvittele että olisin lopettanut päivittämisen.

SUPERLYHYESTI:

Moona-koiran poismeno - Tampere - Funpark - Alebaari - Särkänniemi - Hurjat huvipuistolaitteet - Delfinaario - Paras matkaseurue - Äiti - Suru - Perhe - Sairasloma - Ikävä - Stressi - Juokseminen kaatosateessa - Sukulaisia - Kesämökki  - Uiminen - Body Pump - Kuopion tori - Aurinkoa - Mansikoita, herneitä ja kirsikoita - Hautajaisjärjestelyjä - Epätodellisuuden tunne - Uiminen ukkosella - Siivoilua.


Viimeisin kuva Moonasta. Moona lopetettiin 15 vuotiaana 27.06.2013 omalla kotipihallaan. 
Helle oli liian raskas vanhan koiran sydämelle. Hyvää matkaa rakkaalle Moonalle, joka on tuonut paljon iloa elämääni ja meidän perheelle! <33

Jonkin ajan kuluttua päivittelen taas enemmän ja tarkemmin kuulumisia. Rakkaan äitini poismeno saa asioita hieman uuteen järjestykseen ja on vaikea keskittyä moneen asiaan yhtäaikaa. Hengissä kuitenkin ollaan ja kohti arkea ensi kuussa!


tiistai 25. kesäkuuta 2013

Noniin.. viime päivityksestä onkin jo kaksi viikkoa. Ei se laiskuus, vaan se kiire! On siis ollut ihan mahdottomuus istua koneen ääreen ja olla ihan koneella. Niin paljon on siis tapahtunut tässä kahden viikon aikana ettei voi ymmärtää.
Mistähän sitä aloittaisi. Olisiko vaikka tällä: 

                                   








Wanuvassa (Varkauden nuorisovaltuusto) tehtiin Wanuvarockkiin liittyen Flash Mob kesäkatuiltana Varkaudessa. Tanssittiin Macarenaa kolmessa eri kohtaa Kauppakatua ja lopuksi heitettiin vielä letkajenkat.
Ensin yksi meistä meni "mankan" kanssa keskelle ihmispaljoutta ja alkoi yksinään tanssia ja sitten pikkuhiljaa porukkaa tuli lisää.. tiedätte varmaan mikä flash mob on? Meitä PITI olla enemmän tanssimassa, mutta kyllähän me kuudestaankin onnistuttiin hyvin. Hauskaa ainakin oli!

Siitäpä sitten Navitaksen parkkipaikalle kokoamaan telttaa, sillä seuraavana päivänä Wanuva opasti Citysähköautojen käytössä suljetulla alueella.


Juhannusviikko oli minulle töistä vapaata, joten päätinpä kerrankin lähteä Jyväskylään moikkaamaan kavereita. Olin jo vuoden verran uhkaillut että tulen käymään. Mutta aina oli niin että joko oli töitä ettei ehtinyt, tai ei ollut töitä joten ei ollut rahaa matkustaa.
Sain kaverilta kyydin Jyväskylään maanantaina ja olin ostanut 9 euron bussilipun takaisin Varkauteen keskiviikkolle. Näin Jyväskylässä Senniä, Elliä ja Roosaa.

Ihan ensimmäiseksi kun saavuin Jyväskylään, kävimme Sennin kanssa thaimaalaisessan ravintolassa lounaalla. En ole ikinä syönyt niin tulista alkukeittoa kuin siellä!
Siitä sitten Wilhelmiinaan kahville. Minä varkautelaisena ihmettelin mikä on Milk Steamer...


Maistoin ensimmäistä kertaa elämässäni Milk Steameria. (Höyrytettyä maitoa ja makusiirappia). Otin hasselpähkinä siirapin ja ai että oli hyvää! Ehdoton suosikki löytyi ensimmäisellä kerralla. :)
Sennin luokse leffaa katsomaan, hakemaan Elli Sennin luoksi ja tyttöjen saunailta alkoi.

Seuraavana päivänä kävimme kaupungilla ja syömässä Big Bangissä.

Päivän tarjousannos, riisiä, friteerattua kanaa ja katkarapua, kevätkääryleitä hapanimeläkastikkeella. 

Elli näytti minulle ja Sennille erittäin ihana kahvilan! Tea&Coffee Lounge.



       Mansikka ja Minttu Milk Steamerit.

Kahvila oli lämmin ja tunnelmallinen. Siellä myytiin vaikka mitä hienouksia niillekin, jotka eivät juo kahvia! Ja minähän en siedä kahvia. Olisi ollut vaikka mitä teetäkin, mitä olisin halunnut maistaa, mutta päädyin jälleen Milk Steameriin. Tällä kertaa otin mauksi mintun. Ei ollut niin hyvä kuin hasselpähkinä, mutta hyvää sekin.

Seuraavan yön vietin Roosan luona. Teimme kanasalaattia ja kerroin hänellekin näistä Milk Steamereistä ja hänkin halusi sellaisen mennä maistamaan. Menimme siis vielä Eloseen juomaan teetä ja Milk Steamerin. uin Illalla katsoimme "How I Meet Your Mother" eli Ensisilmäyksellä sarjaa. Sarja oli minulle tuntematon, mutta tykästyin siihen jo yhdestä jaksosta! Vähän niinkuin frendit... täytyy joskus katsoa kaikki tuotantokaudet!
Sitten kun jos joskus löytyy aikaa..


 

Keskiviikkona palasin Varkauteen ja yllätys yllätys, löysin kohta itseni Joutenlahden nuorisotalolta Macin ääreltä tekemässä viimeistä silausta Wanuvarock julisteeseen. Ja sitten lähetin sen painolle. HUH! Yksi homma jälleen vähemmän, kymmeniä vielä edessä ja tekemättä.

Sitten koittikin juhannus. Lähdimme kaveriporukalla mökille. Grillattiin, sytytimme kokon, ihastelimme lokinpoikasia laiturilla, paljuilimme, saunoimme ja uimme ainakin 5 h putkeen. Oli oikein rentouttava ja mukava mökkireissu, olimme siellä sunnuntaihin asti.

                                               




 

Kiitos hienosta juhannuksesta, läsnäolijat! Mun puolesta mennään uudestaan heti kun vaan ehtii.. ;)

Viikon lomani meni siis Wanuvan jutuissa, reissatessa Jykylään ja mökille. Jäin kaipaamaan paria löllöttelypäivää, ehkäpä sitten syksyllä...

Tajusin tuossa pari viikkoa sitten, että koko kesäni on jo suunniteltu! Töitä arkisin, viikonloppuisin reissussa tai Wanuvarock/Wanuvan hommissa. Ei yhtään vapaata viikonloppua! Pelottaa, että väsyn ja uuvun tästä kiireisestä kaudesta, pitäisi YRITTÄÄ antaa aikaa itselleen töiden, liikunnan, Wanuvan, perheen, ystävien keskellä. Elämästä on yhtäkkiä tullut suorittamista. Täytyy suoriutua hyvin niin töissä kuin vaikka mistä muusta, esim. kotitöistä, liikunnasta... paineita!

Toivottavasti osaan lopettaa tarpeeksi ajoissa, ettei oikeasti käy huonosti. Vaikka osaan delegoida asioita, saatan tuntea huonoa omatuntoa, etten olekaan tarpeeksi hyvä. Ja joskus minua vain ahdistaa jättää asioita kesken tai olla tekemättä niitä. Eniten kärsin deadlinesta monen homman suhteen. Stressiäkö?
Helppoo se on sanoo et " Relaa vähän" mutta jos luette blogiani saatatte ymmärtää, ettei se käy ihan tuosta vaan. Ja ymmärrätte mistä minun ahdistukseni johtuu, alaisesta suorittamisesta sekä kiireestä.
Tiedän, että olen erittäin vaativa itseäni kohtaan, mutta toisaalta olen hyväksynyt sen että tällainen mä vaan oon. Stressinsietokykyni on ilmeisesti hyvin korkea, sillä kestän hyvin stressiä ja melko pitkään. Siihen vaikuttavat perhesuhteet ja ystävien tuki. Rajansa on kyllä kaikella.

Loppukevennykseksi kuitenkin erittäin hämmentävä uutinen! Lähinnä itselleni.


Juhannuksena 21.6.2013. oli minun ja Ollin jo kuudes vuosipäivämme. Ei sitä itsekkään voi uskoa, että sitä on oltu yhdessä jo niin kauan... niin se ajantaju vain katoaa!

Nyt eväät valmiiksi huomista työpäivää varten ja istumaan sohvalle kera muutaman lihapasteijan. Taas varmaan kävi + - 0:llat, kävin BodyPumpissa ja vedin perinteiset Smoothiet, mutta nyt vähä rasvaista perään. Aijai. 










sunnuntai 9. kesäkuuta 2013
Nyt täytyy vain pikaisesti käydä koneella päivittämässä kuulumisia. Torstaina... niin mitäs minä silloin teinkään.. Ainiin! Töiden jälkeen Joutenlahden nuorisotalolle tunniksi tekemään Wrock -julistetta. Sitten siitä kotiin ja tein muutaman jutun lisää Wrockkia koskien. 
Perjantaina kävin salilla ja ostamassa apteekista itselleni manteliöljyä ihonhoitoon. Olen kuullut että se on ollut hyvä ja ajattelin kokeilla nyt itsekin sitä. Mm. ravitsee, pehmentää, kosteuttaa ihoa. Sopii hierontaöljyksi ja olen jostain lukenut että voisi pidentää ripsiä? Katsotaan miten käy... ainakin on tähän mennessä ihosta on tullut mukavan pehmeä ja tuntuu kosteuttavan hyvin ihoani.

Lauantaina lähdimme Ollin kanssa Kuopioon shoppailemaan ja katsomaan ensimmäistä kertaa 3D elokuvaa vuosipäivän kunniaksi. Tietysti sinne uuteen Finnkinoon. Paikka oli upea! Pitää käydä usemminkin siellä elokuvissa.. ja 3D oli hieno elämys, kuin olisi ollut unessa. Käytiin siis katsomassa Star Trek Into Darkness. Leffassa oli sopivasti huumoria, oikein viihdyttävä scifileffa, toimi todella hyvin 3D:nä, suosittelen! Voisin katsoa uudestaan vaikka heti.


Ja sunnuntai on mennyt löhötessä ja katsoessa telkkaria. Ja kävin myös Nooran kanssa lenkillä, olikohan melkein tunnin lenkki? Smoothiet ja kohti sohvaa katsomaan lisää telkkaria, ensi viikko on jälleen työviikko ja pitää kerätä voimia. Harmi että viikonloput vain hujahtavat. Tämä viikonloppu oli kyllä erittäin onnistunut, mukavaa ajanviettoa ja löhöilyä.

Turkkilaista jugurttia 4 rkl, yksi banaani, 1 dl vadelmaa, 1 dl mustikoita ja tilkka maitoa. Hyvää on!







keskiviikko 5. kesäkuuta 2013
Hei taas! Kerronpa alkuviikon tapahtumista. Töiden jälkeen olen ehtinyt touhuamaan vaikka vallan mitä. Maanantaina kävin heittämässä talviturkin ja liikuin extrapaljon. Eli Lady Lineen Body Vive-jumppaan ja vielä Nooran kanssa 1,5h lenkki.
Vanha kunnon mattolaituri Puurtilassa. Niin paljon liittyy muistoja kyseiseen paikkaan että sinne on aina mukava mennä. Varsinkin uimaan ja pesemään mattoja.
Mahalasku!? No ei, pommina vaan.

Tiistaina kävin Elisen kanssa kaupungilla ja menin siitä suoraan BodyPump-jumppaan. Kerrankin tuli treenattua niin että lihakset ovat OIKEASTI hellinä. Tätä täytyy tehdä useamminkin, jos haluaa nimittäin jotain edistystäkin. Voisihan tuota yrittää käydä säännöllisesti BodyPumpissa.. sen verran mukava tunti oli, vaikka oli rankkakin, eikä meinannut jaksaa tehdä liikkeitä loppuun asti kunnolla. Mutta sitä kun vaan tekee 3 kk putkeen niin kyllä pitäisi jotain edistystä tapahtua!
Tiistain päätteeksi vielä pesin pari koneellista pyykkiä ja tiskasin. Ja kun kello löi kaksitoista ei vieläkään ollut mitään havaintoa mistään kunnon yöunista. On se kumma kun ei osaa mennä ajoissa nukkumaan kun on valosaa.. ja ylipäätään tuo rentoutuminen on osoittautunut viime viikkoina erittäin vaikeaksi asiaksi toteuttaa.
Niin paljon on asioita hoidettavana että eihän tässä jouda vaan olemaan.

Tänään keskiviikkona päätin pitää kotipäivän. Ja mitäs Maiju tekeekään kun pitäisi ottaa iisisti. Tekee ruokaa, siivoaa, leipoo... ja nyt tietokoneella. Kun tästä irrottaudun voisi katsoa sarjoja jotka ovat kertyneet kovalevylle talteen.



Valmis raparperi-mansikkakiisseli.